Viime viikot on vaan vilahtaneet ohi. Olen ollut kavereiden ja poikakaverin kanssa enkä ole ehtinyt onneksi olemaan paljoa kotona, miettimään asioita, datailemaan tai angstaamaan. Mua ahdistaa kun kesäkuu on kohta ohitse, aika on mennyt älyttömän nopeaa! Tässä viime viikonloppuna olin Kokkolassa kaverin kanssa, juotiin, shoppailtiin ja tuli riitaa poikakaverin kanss. Se nyt oli niin mustasukkanen ja lapsellinenkin kun siellä oli muita poikia meidän kanssa. Kyllä mä sitä ymmärrän mutta ei noin pienestä tarvis hermostua kun en todellakaan ole sitä pettämässä. Saatiin kuitenkin sovittua ja taas on ollut mukavaa sen kanssa, oon rakastunut ja onnellinen<3 Vaikka facebook aiheuttaa pientä kinaa kun poikkis ei tykkää kun mulla ilmestyy poikia kavereiksi mutta ei ne nyt mulle mitää merkkaa, ne on vaan fb-kavereita?! Huoh, pakko sanoa välillä.
Juhannus meni ihan kivasti, porukat lähti torstaina mökille, oon ollu nyt joka yö poikakaveril yötä. Perjantaina olin Kalajoella kavereiden kans ja olin varmaan ihan kiitettävästi sekasin :D Mietin vieläkin mistä ihmeestä oon saanu jalat täyteen verinaarmuja ja mustelmia, vaikka legginseissä oli vaan onneks yks reikä. Ja joka paikka täynnä hiekkaa, nyt onneks ei enää suussa narsku :D Tuli sitten äidinkin kans puhuttua puhelimessä sillon ilallla, ei oo kyllä muistikuvia mitä sille höpötin muutaku et äiti vastaili "jaa...." eikä mikää ihme ku kaveriki sano et kuulostinki siltä että oon ihan sekasi :-D Pääsin vasta puol viiden aikaan aamuyöllä tänne takas, menin poikkikselle yöks, repeilin kun menin olohuoneesee et missä se on niin toinen makaa boxerit jalassa keskellä lattiaa iha sekasi 8D Että sellanen juhannus, ei ollu krapula onneks vaikka ihan kiitettävästi tuli juotua. Lauantaina koti-ilta ja tänään nukuttiin puoli yhteen, poikkis jäi kattoon formuloita, mua alko nukuttaan kun ne oli niin tylsää katottavaa niin tulin sitten kotiin. Ah ihanaa olla yksin kotona. Suihkussa voisin käydä ja katsoa leffan ehkä. Sitten aikasin nukkumaan kun huomenna seitsemäksi töihin....huoh, mut ainaki saan rahaa
Nyt mua ahdistaa jotenki. Oon varmaa lihonu, seki ahdistaa. On tullu nyt syötyä ja juotua mitä sattuu eikä oo ehtinyt treenailemaan eikä lenkkeileen paljo yhtään. Ahdistaa kamalasti, mutta huomenna alkaa kolmen viikon arki, jos alottaisin terveellisemmän rytmin huomenna. Aamulla töihin, muutaman kerran kevyttä ruokaa, paljon vettä ja töiden jälkeen liikuntaa. Poikkis tänää mahaa hipelöi just ku olin vetäny ison annoksen kanaa ja riisia niin kuvitelkaa vaan oliko epämukavaa. Sano vielä että sulla ei oo kyllä yhtää mahaa. Joo eipä vissiin, hirveet mahamakkarat. Mulla tuli taas hirveä kaipuu syömishäiriöaikoihin tai ei bulimiaa ei oo kyllä yhtään ikävä, mutta anoreksiaa ja lasiluuranko-foorumi aikoja. Haikea olo ja oli pakko mennä lukemaan foorumille uusia juttuja ja katteleen thinspo -kuvia. Jos tänään ei söis enää mitään, korkeintaan leivän. Niin ja muuten sain lukion tän vuoden todistuksen; kaks nelosta, yks keskeytetty ja yks hylätty kurssi. Sillä lailla! Sitten vielä kaikki kyselee tulevaisuudesta, opiskelu- ja työpaikoista ja elämän tavoitteista. Mä en todellakaan halua ajatella mitään tollasta, mua pelottaa ja ahdistaa. Olkaa vittu hiljaa, älkää kyselkö multa asioita joista en tiedä. Haluan elää tässä ja nyt enkä ajatella asioita pitkälle. Ainoa mitä haluan tulevaisuudesta sanoa niin toivon että oon onnellinen, laihtunu, ystävät, poikkis ja perhe vierel, eikö se riitä?!
0 kommenttia:
Lähetä kommentti